Kestävän kasvun ohjelma -hanke
Pelkosenniemen kestävän kasvun ohjelma- hankkeessa vahvistetaan kunnan elinkeinojen ja paikallisyhteisöjen kestävää kasvua ja ilmastonmuutokseen sopeutumista.
Kestävän kasvun ohjelma -hanke
Pelkosenniemen kestävän kasvun ohjelma- hankkeessa vahvistetaan kunnan elinkeinojen ja paikallisyhteisöjen kestävää kasvua ja ilmastonmuutokseen sopeutumista.
Maankäytön ja muun yhdyskuntasuunnittelun avulla ohjataan kuntien kestävyystoimia luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi. Tähän tarvitaan aktiivista elinkeinopolitiikkaa ja kuntalaisten osallistamista.
Hankkeen kehittämistoimet kohdistuvat kolmeen eri osa-alueeseen.
1) Laaditaan Pyhän matkailualueelle kestävyys- ja sopeutumistoimien kokonaissuunnitelma.
2) Tunnistetaan elinkeinojen sopeutumistarpeet ilmastonmuutokseen.
3) Kehitetään kuntalaisten, vapaa-ajan asukkaiden, yritysten, yhteisöjen ja kuntaorganisaation valmiuksia avoimeen keskusteluun käyttäen osallistavia suunnittelukäytäntöjä.
Kustannusarvio yhteensä 199 063 €, josta EU:n osuus 159 250 € ja kunnan 39 813 €.
Hankeaika: 1.8.2024-31.12.2026
Hanketta rahoittaa:
Lapin liitto
Euroopan unionin osarahoittama
Uudistuva ja osaava Suomi 2021-2027
![]() |
![]() |
Hankeinfo
KETÄ HANKE KOSKEE?
Hanke koskee kaikkia täällä asuvia, työskenteleviä ja esim. metsää tai loma-asuntoja omistavia, jotka asuvat jossain muualla.
MITÄ TULOKSIA HALUTAAN SAADA?
Tärkein tulos on saada tehtyä sopeutumissuunnitelmat elinkeinoille ja varmistettua, että kuntalaisten osallistumisen mahdollisuudet säilyvät. Sekin on tulos, kun ihmisten tietoisuutta näistä asioista saadaan lisättyä.
MITEN PELKOSENNIEMELÄISET VOIVAT OSALLISTUA?
Hanke järjestää eri elinkeinojen harjoittajille tapaamisia (työpajat), joissa näitä sopeutumis- ja monimuotoisuusasioita käsitellään eri tavoin. Näihin voi kuka tahansa halutessaan osallistua. Myös kaikille asukkaille suunnattuja tilaisuuksia järjestetään eri aiheista.
MIKSI HANKE ON ALOITETTU?
Hankkeen taustalla vaikuttaa kaksi isoa asiaa. Ensimmäinen on ilmaston lämpeneminen, jonka vuoksi sääolosuhteet ja luonnonolosuhteet muuttuvat siitä, mihin on totuttu. Tämä vaikuttaa meihin kaikkiin jollain tavalla, toisiin enemmän ja toisiin vähemmän. Muutokset ovat jo alkaneet ja ne voimistuvat tulevaisuudessa. Lämpenemistä on yritetty hillitä vuosikausia, mutta se on osoittautunut vaikeaksi, koska ilmiö on maailmanlaajuinen.
Toinen iso asia on luonnon monimuotoisuus eli elonkirjo eli biodiversiteetti. Aina kun Pelkosenniemelläkin jotain rakennetaan, on sillä vaikutuksia monimuotoisuuteen. Vaikutuksia on myös metsätalouden ja maatalouden harjoittamisella, matkailullakin.
Nämä kaksi isoa asiaa liittyvät toisiinsa siten, että monimuotoisuuden säilyttäminen tai sen lisääminen helpottaa samalla ilmastonmuutokseen sopeutumista ja auttaa myös sen hillinnässä.
Olosuhteiden muuttuessa ihmisten arkeen ja työhön tulee muutoksia. Jos Pelkosenniemellä työntekeminen ja yritysten toiminta hankaloituu muuttuneiden olosuhteiden vuoksi, siitä seuraa jonkinlaisia ongelmia kaikille kuntalaisille. On järkevää varautua muutoksiin ennakolta kuin vain odottaa ja katsoa, mitä tapahtuu, ja reagoida vasta sitten. Kunta haluaa, että täällä varauduttaisiin ennakolta tuleviin muutoksiin ja autettaisiin kunnan elinkeinoja ja asukkaita sopeutumaan muuttuviin oloihin.
MITÄ HANKKEESSA TEHDÄÄN?
Tekemiset jaetaan kolmeen osaan. Ensimmäinen on Pyhätunturin matkailualue, jonne yhteistyössä alueen yritysten kanssa tehdään suunnitelmat sopeutumiseen ja biodiversiteetin säilyttämiseen. Toinen osa koskee elinkeinoja muualla kunnassa, ja niille tehdään samantapaiset suunnitelmat. Näitä elinkeinoja ovat maa-, metsä- ja porotalouden lisäksi rakentaminen. Kolmas osa koskee kunnassa asuvien mahdollisuutta osallistua siihen, miten näitä kahta edellistä osaa pitäisi käytännössä toteuttaa ja mitä siellä pitäisi itse kenenkin mielestä ottaa huomioon. Hankkeen pitää järjestää ykkös- ja kakkososan tekemiset niin, että ihmiset saavat niistä tietoa ja että niihin liittyviä mielipiteitä kuunnellaan.
MINKÄLAISTA ON TYÖSKENNELLÄ HANKKEESSA?
Työssä täytyy parhaansa mukaan ”ottaa haltuun” monimutkaisia asioita. Uutta on opeteltava etenkin alussa. Tärkeintä lienee, että pärjää riittävän hyvin toisten kanssa. Osa heistä on niitä, jotka lopulta tekevät ne muutokset, joita tarvitaan sopeutumisen ja monimuotoisuuden turvaamisen kannalta.
Työn helppouteen on vaikeaa vastata, mutta vaikeuteen helppo. Sopeutumis- ja monimuotoisuusasioilla on joskus yllättäviäkin vaikutuksia ja kytköksiä, joita ei tullut edes ajatelleeksi. Onneksi monet muutkin ajattelevat näitä, kaikkea ei tarvitse keksiä itse. Pelkosenniemen omat ”kytkökset” on toki selvitettävä, koska tilanteet täällä ovat omanlaisiansa.
Tämä on salapoliisihommaa, kun selvittelee asioiden välisiä yhteyksiä. Työ muistuttaa shakkia, koska pitäisi nähdä tulevaisuuteen eli tämän päivän siirtojen vaikutukset. Siirtojen täytyy olla mietittyjä, ettei tarjoa lääkettä, joka on tautia pahempi. Tämä vastustaja ei myöskään väsy, tee virheitä, tarvitse vessataukoja tms. Tavoitteena on, että pidämme hyvät peliasemat seuraavat parikymmentä vuotta. Koska vastustajan tekemä shakki ja matti ei ole meille optio, peliä jatketaan ja uusia pelaajia otetaan mukaan aika ajoin. Ehkäpä sinutkin?
Hankkeen tilaisuudet
-
Muutaman vuosikymmenen päästä Lapissa on sellaiset ilmasto-olosuhteet, joita ei tällä hetkellä löydy Lapista, totesi Kaisa Lakkala, Ilmatieteenlaitoksen tutkija Lapin ilmasto- ja energiastrategia-hankkeen aloitusseminaarissa lokakuussa.
Myös Pelkosenniemellä ilmastonmuutos on todellista ja tästä johtuen meidän täytyy varautua tulevaan. Tulevaisuudessa lämpötilan vaihtelut ovat voimakkaita, viistosateet ja myrskyt lisääntyvät. Äärilämpötilat ja sääolot nolla-asteen molemmilla puolin yleistyvät. Nämä tulevat vaikuttamaan ihmisten arkeen monin tavoin ja näkyy ihmisten arjessa mm. kulkuväylien liukkautena, asumisessa rakenteiden ja rakennusten tarpeissa, mutta myös elinkeinojen sopeutumisessa muuttuviin olosuhteisiin.
Aloitusseminaari paneutuu erityisesti matkailualan sopeutumiseen. Mitä ilmastonmuutos tarkoittaa lapissa, siitä kertomassa Ilmatieteenlaitoksen tutkija Kaisa Lakkala, matkailun kestävyydestä professori Outi Rantala ja yliopistotutkija Kaarina Tervo-Kankare Lapin yliopistolta, vihreän siirtymän mahdollisuuksista ja sopeutumisen haasteista tutkimusjohtaja, emeritusprofessori Markku Ollikainen Helsingin yliopistolta. Alueella on jo tehty erilaisia sopeutumistoimia mm. hiihtokeskuksen toimesta, niistä kertomassa Pyhätunturi Oy:n vastuullisuusasiantuntija Jusu Toivonen ja Pyhä-Luoston matkailun ajankohtaisista asioista toiminnanjohtaja Anu Summanen.
Lisätietoja: mari.lakela@pelkosenniemi.fi tai miia.taivalantti@pelkosenniemi.fi
Kaisa Lakkala, tutkija, dosentti, Ilmatieteenlaitos Ilmastonmuutos Lapissa: Jo nähdyt muutokset ja tulevaisuuden skenaariot (Esitys tulee myöhemmin koko tutkimuksen valmistuttua)
Kaisa Lakkala, tutkija, dosentti, IlmatieteenlaitosMatkailun kestävyys ympäristökriisin aikana Esitys.pdf
Outi Rantala, professori ja Kaarina Tervo-Kankare, yliopistotutkija, Lapin yliopistoMatkailun rooli Lapin ilmastotyössä Esitys.pdf
Juuso Puurula, ilmastoasiantuntija, Lapin ELY-keskusIlmastonmuutoksen vaikutukset ja siihen sopeutuminen hiihtokeskuksessa Esitys.pdf
Jusu Toivonen, vastuullisuusasiantuntija, Pyhätunturi Oy.Pyhä-Luoston matkailun ajankohtaiset Esitys.pdf
Anu Summanen, toiminnanjohtaja, Visit Pyhä-Luosto ry.Pelkosenniemen kunta, Kestävän kasvun ohjelma Esitys.pdf
Juha-Pekka Snäkin, kestävyys- ja ilmastoasiantuntija, Pelkosenniemen kuntaVihreän siirtymän mahdollisuudet ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen haasteet Esitys.pdf
Markku Ollikainen, tutkimusjohtaja, emeritusprofessori, Helsingin yliopisto. Ilmastopaneelin puheenjohtaja 2014–2023 -
Maaseutuyrittäjien tapaaminen Kairalassa 18.2.2025Tapaamisessa oli mukana porotilallisia, maanviljelijöitä, maitotilallinen sekä keruutuotteiden ja kehruutuotteiden yrittäjiä.Ilmastonmuutos vaikuttaa monen maaseutuyrittäjän arkeen huomattavasti jo nyt ja haasteet tulevat lisääntymään. Satovaihtelut ja eläin- ja kasvitautiriskit lisääntyvät, säävaihteluista aiheutuvat haitat voivat muuttaa esimerkiksi porojen perinteisiä kulkureittejä huomattavastikin.Positiivistakin toki on, kasvukausi pitenee ja lämpösumma mahdollistaa suuremmat sadot. Etelämmässä viihtyvät kasvilajit leviävät pohjoisemmaksi ja niitä voidaan ehkä tulevaisuudessa viljellä myös täällä.Pelkosenniemen kunta ja Kestävän kasvun ohjelma -hanke tapasi pelkosenniemeläisiä maaseutuyrittäjiä Kairalassa iltatilaisuudessa ja pääsi keskustelemaan ilmastonmuutoksen vaikutuksista paikallisten maaseutuyrittäjien arkeen. Tilaisuudessa pohdittiin myös elintarvikkeiden jalostus- ja käsittelytilan tarvetta Pelkosenniemellä.Tilaisuuteen osallistui vajaa kymmenen maaseutuyrittäjää.Tilaisuuden järjestivät Pelkosenniemen kunta, Pelkosenniemen maaseutuasiamies ja Kestävän kasvun ohjelma –-hanke, joka on Lapin Liiton ja Euroopan unionin osarahoittama, Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027.
-
Metsäilta 24.4.2025 Kairala Metsäasiat selvästi kiinnostivat pelkosenniemeläisiä, sillä tilaisuuteen osallistui hyvä joukko paikkakunnan metsänomistajia sekä metsäasioista kiinnostuneita.Elinkeinokoordinaattori Miia Taivalantti avasi tilaisuuden.Metsänhoitoyhdistyksen metsäasiantuntija Marko Ahonen alusti metsänhoidon vuodenaikaan liittyvistä teemoista kuten kevään taimikonhoidosta, lannoituksesta ja luonnonhoidosta. Tyypilliseen tapaan metsänomistajat toivat aktiivisesti esiin omia näkemyksiään metsäasioista ja esittivät kiitettävästi kysymyksiä, joihin ajoittain myös yhdessä yritettiin vastata.
Pelkosenniemen kunnan kestävyys- ja ilmastoasiantuntija Juha-Pekka Snäkin kävi läpi ilmastonmuutokseen liittyviä riskejä joka myötä pohdittiin yhdessä sitä, miten niihin voidaan sopeutua metsätalouden näkökulmasta. Samalla mietittiin mahdollista yhteistyötä muiden elinkeinojen kanssa.Hankkeessa on tehty etämetsänomistajille oma tuuppauskysely, jonka tuloksia Snäkin kävi läpi.Tilaisuuden järjestäjänä oli Pelkosenniemen kunta, Kestävän kasvun ohjelma -hanke* ja Metsänhoito-yhdistys Metsä-Lappi.Työpaja 24.4.2025 Esitys Hanke
-
Perinnerakentaminen ja kulttuuriperintötyöpaja Kairalassa Perinnerakentaminen ja kulttuuriperintötyöpaja Kairalassa 3.6.2025
Kokoonnuimme Pelkosenniemen Kestävän kasvun ohjelma -hankkeen puitteissa Cafe Vuopiossa perinnerakentamisen keskustelutilaisuuteen pohtimaan, miten ilmastonmuutoksen tuomiiin haasteisiin voidaan varautua myös vanhemman rakennuskannan ja perinnerakentamisen näkökulmastasta.Juha-Pekka Snäkin pohjusti tilaisuutta esittelemällä ennustettuja vaikutuksia, jonka jälkeen keskustelimme avoimesti aiheesta paikallaolijoiden kanssa. Tilaisuudessa saatiin aikaan hyvää keskustelua ja tunnistettiin jo esiin tulleita ongelmia, joita sateinen talvi oli tuonut tullessaan. Ideoita ja ajatuksia syntyi esimerkiksi tarvikepankin muodossa.Kiitos tästä tilaisuudesta kaikille osallistuneille!