Ilmastotyö

Kunta voi vaikuttaa suoraan vain pieneen osaa kunnan alueen hiilinieluista (käytännössä omistamillaan mailla). Kunnassa voi olla toimintoja, jotka aiheuttavat paljon päästöjä, mutta joiden syihin kunta ei voi suoraan omilla päätöksillään vaikuttaa. Kunnat ovat vahvoja toimijoita päästöjä vähennettäessä esimerkiksi
-kiinteistöjen lämmityksessä,
-ruokahävikin vähentämisessä, 
-materiaalien kierrättämisessä, 
-liikenneratkaisuissa sekä 
-maankäytön ja rakentamisen ratkaisuissa.  

Ilmastosuunnitelmassa ilmastonmuutoksen hillinnän lisäksi huomioidaan varautumisen vaatimus sekä hahmotetaan kunnan mahdollisuuksia kannustaa ja tukea kuntaorganisaation ulkopuolisia toimijoita, kuten yrittäjiä, kuntalaisia ja kuntakonsernin eri toimijoita ilmastotyöhön. Kunnat toteuttavat myös erilaisia toimenpiteitä ja hankkeita, jotka tukevat ilmastotyötä, vaikkei niitä välttämättä tunnisteta ilmastotoimiksi. 

Pelkosenniemen kunnan ilmastosuunnitelma 2023-2030

Kunta voi esittää päästökehityksen ilmastosuunnitelmassa tarkoituksenmukaiseksi katsomillaan tavoilla ja laskentarajauksilla ja vaikka useilla erilaisilla rajauksilla tarkasteltuna. Ilmastosuunnitelmassa oleva päästölaskenta perustuu Suomen ympäristökeskuksen lukuihin, jotka tulevat muutaman vuoden viiveellä  käytettäväksi. Hiilineutraalit kunnat sivuilta löytyy laskennasta lisätietoa: Hiilineutraalit kunnat

Osittain ilmastosuunnitelman lukemat perustuvat arvioituihin laskelmiin, mikä saattaa hämmentää ilmastosuunnitelmaa tutkailevaa maallikkoa.  

Esimerkiksi tieliikenne määritetään Traficomin tilastotietojen perusteella, jossa huomioidaan kuntaan rekisteröidyt autot ja niillä ajetut kilometrit (auton viimeisimmän katsastuksen ajokilometrien mukaan). Läpiajoliikenteen päästöt eivät sisälly laskelmiin.  

Työkoneet -osion päästöihin lasketaan maatalouskoneet, metsäkoneet, kaivuutyökoneet, tietyökoneet, moottorikelkat, aggregaatit yms. Päästölaskelma perustuu osittain työkoneiden rekisteröityyn määrään, mutta esimerkiksi metsätyökoneiden osalta päästöt lasketaan suhteutettuna koko Suomen metsäkoneiden määrää ja metsien pinta-alaan. Metsien pinta-alasta vähennetään suojelualueet ja kansallispuistot. 

Maatalouden päästöt lasketaan kunnan eläinmäärien sekä esimerkiksi lannoitekäytön mukaan. Laskennassa ovat mukana muun muassa naudat, hevoset, lampaat, siat sekä porot. Maatalouden päästöt kohdistuvat kuntaan, jossa maataloustuotteita tuotetaan. Lisäksi Suomen ympäristökeskus tarjoaa kulutusperusteisen päästölaskennan. Tämä laskenta päivittyy kuitenkin harvemmin, ja tällä hetkellä viimeisin saatavilla oleva tieto on vuodelta 2015. Kulutusperusteiset päästöt löytyvät osoitteesta: Hiilineutraalisuomi