Pelkosenniemen kulttuurikylät
Aapajärvi
- Aapajärven kylä sijaitsee 20km kirkonkylältä pohjoiseen ja sen asuttaminen alkoi 1900-luvun alussa ja suurin osa tiloista asutettiin sotien jälkeen eli kylä on tyypillinen asutuskylä.
- Aapajärvi on hajallaan oleva asutusalue, josta on vaikea löytää kyläkeskusta.
- Peltojen raivaus ja rakentaminen Aapajärvellä alkoi todenteolla vasta sotien jälkeen
- Vuonna 1946 perustetussa koulussa opetusta jatkettiin vuoteen 1971 ja enimmillään oppilaita oli yli 100.
- Kauppa ja posti olivat toiminnassa vielä 80-luvun lopussa, mutta niidenkin toiminta lopetettiin.
- Aapajärvellä on myös Tongosoiva -tunturi, josta on hienot maisemanäkymät.
Arvospuoli
- Arvospuolen kylä sijaitsee 7km kirkonkylältä Kemijokea alavirtaan joen itäpuolella.
- Arvospuolella on kyläkumpu, jossa on muutama peräpohjolaispihapiiri, ja Kemijokeen laskeva voimakkaasti mutkitteleva Arvosjoki, jonka varrella on yksi Pelkosenniemen suosituimmista lintujen tarkkailu- ja retkeilypaikoista.
- Arvospuoli on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö.
- Edesmenneet ihmiset ovat kertoneet, että Arvospuolen kylän nimi on ollut ennen muinoin Siiamon kylä. Kylän keskellä Kemijoen ja Arvosjoen välissä oleva lintuniemi on ollut ennen nimeltään Siiamonniemi ja Arvosjoki on ollut nimeltään Siiamonjoki. Kemijoen rantaa kylän kohdalla on puhuteltu Siiamonrannaksi. Tiluskartalla nämä kyseiset paikannimet ovat olleet käytössä vielä 1800-1900 luvun taitteessa. Tänä päivänäkin vielä on kylän itäpuolella n. 7km päässä kylästä järvi, jonka nimi on Siiamonjärvi.
- Kylän itäpuolella on vanhoja peuran pyyntikuoppia Palokankaassa ja Siiamon järven ympäristössä.
- Vanhimmat asuinrakennukset ovat rakennettu 1850–luvulla, jotka on säilyneet kylässä tähän päivään asti.
Härkäjoki
- Härkäjoen kylä sijaitsee 38km kirkonkylältä pohjoiseen.
- Ensimmäinen tila, Aikioniemi rakennettiin v. 1912.
- Härkäjoen kylä perustettiin vuoden 1936 asutuslain myötä
- Kylä kasvoi ja hiljeni metsätyömaiden myötä.
Kiemunkivaara
- Kiemunkivaaran kylä sijaitsee 12km kirkonkylältä etelään Pelkosenniemen kunnan ja Kemijärven kaupungin rajalla.
- Kiemunkivaaran kylä on asutettu molemmin puolin Kemijokea ja kylä on tunnettu venehuoneistaan.
- Rakennuskanta koostuu muutamasta sodalta säästyneestä asuin- ja talousrakennuksesta sekä jälleenrakennusajan ja uudemmista rakennuksista.
- Kiemunkivaara kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin (Kemijoen jokivarsiasutus ja kirkkomaisemat).
Kairala
- Kairalan kylä sijaitsee 10km kirkonkylältä pohjoiseen.
- Kylän läpi virtaa Kitinen (yksi kolmesta Kemijoen päävirrasta). Vuosisatojen saatossa raivattujen peltojen ja tulvaniittyjen sekä kylän jakavan vesistön ansiosta maisema on avara ja vehmas. Joen itäpuolta leimaa harjumaisema, niittyaukeat ja jälleenrakennuskauden talot.
- Kairalan kylään ensimmäiset asukkaat saapuivat 1600-1700-lukujen vaihteessa.
- Kairala on entiseltä nimeltään Kairavuopio. Kaira muuten tarkoittaa kahden joen välistä asumatonta erämaata.
- Lapin sodan aikana kylän itäpuolen rakennukset tuhottiin, mutta länsipuolen rakennukset säilyivät täysin.
- Kylän länsipuolelle ominaista ovat monet vanhat pääosin 1900-luvun taitteen molemmin puolin rakennetut peräpohjalaiset hirsirakennukset, jotka jäivät Lapin sodassa polttamatta saksalaisten vetäytyessä pohjoista kohti joen itäpuolelta. Kylän itäpuoli poltettiinkin yhtä aittarakennusta lukuun ottamatta kokonaan.
- Kairalan maisemaa reunustaa tunturit kolmelta suunnalta, ja suurelta osin suojellut suoaukeat levittäytyvät laajoina kairoina kylän ympäristöön.
- Kairala-Luiron alueelle on perustettu v. 2010 valtakunnallisesti merkittävä maisemahoitoalue. Koko Kairalan kylä on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi.
- Kairalassa on aktiivista kylätoimintaa.
Pelkosenniemen kirkonkylä
- Kirkonkylä sijaitsee 5-tien varrella joen vierellä.
- Pelkosenniemi ja kirkonkylä syntyi, kun alueen ensimmäinen suomalainen uudisasukas Paavali Pelkonen (1624-1715) muutti Lapin rajan sisäpuolelle. Pelkosenniemen kunta sai nimensä hänen mukaansa. Paavali Pelkonen sai asuinpaikakseen ns. Kilpimaan paikan, josta tuli myöhemmin Pelkosenniemen kirkonkylä. Useat pelkosenniemeläiset suvut polveutuvat hänestä mieskantaisesti. Kirkonkylän aluetta kutsuttiin Sodankylän Alaperäksi.
- Kirkonkylän nähtävyyksiä on esimerkiksi Kilpiaapa, jonne menee koulun takaata reitti. Kilpiaapa on Suomen kymmenenneksi suurin aapasuo, ja se kuuluu Kemihaaran suot -nimiseen Natura 2000 -alueeseen. Tärkeimpiä luontoarvoja Kilpiaavalla ovat sen aapasuoluonto ja runsas pesimälinnusto. Kilpiaavalla on suuri merkitys alueen asukkaille luontaiselinkeinojen ja eränkäynnin perinteiden harjoittamisen sekä virkistäytymisen kautta.
Luiro
- Luiron kylä (ent. Sivakkamaa) sijaitsee noin 7km Kairalan kylästä itään.
- Kylä on muodostunut Luirojoen varrelle noin 5km pitkälle kannakselle. Luiron kylässä on asuttu 1600-luvun lopulta alkaen. Kylä on säilynyt täysin sotien tuhoilta.
- Luiron kylämaisemaa leimaa tasaisuus ja kylän ympärillä on kymmeniä kilometrejä vaikeakulkuisia soita, jotka suojasivat asutusta myös sotien aikana.
- Luiron kylälle on ominaista vanha kylätie, hoidetut pihapiirit sekä näitä ympäröivät pellot.
- Entinen koulu toimii Luiron kyläseuran kylätalona.
- Luiron soiden alueen tärkeimpiä vanhoja käyttömuotoja ovat olleet niittäminen, kalastus ja metsästys. Alueella elettiin luontaistaloudessa ja suoalueen vanhat käyttömuodot tukivat asukkaiden elinkeinoja. Karjanhoito on ollut elinkeinona jo noin 1700-luvulta lähtien. Paine niittymaiden käyttöön säilyi aina 1900-luvulle asti. Heinää tehtiin etenkin jokien varsilla, mutta myös jängillä, suoniityillä.
- Luiron kylä on maakunnallisesti arvokas maisema-alue ja vuonna 2010 Lapin ensimmäinen valtakunnallinen maisemanhoitoalue perustettiin Kairalan ja Luiron kyliin.
- Luiron suot kuuluvat Natura 2000 -alueverkostoon. Luiron suoalueeseen kuuluvat Kairanaapa, Hirviaapa, Lämsänaapa, Sakkala-aapa, Sokanaapa ja Sudenvaaranaapa. Suot ovat pääasiassa runsasravinteisia aapasoita, lukuun ottamatta Kairanaapaa sekä Sakkala-aavan ja Lämsänaavan keidassoita.
- Luiron aluetta peitti myöhäisjääkaudella Sallan jääjärvi ja sen jälkeen Ancylus-järvi. Luiron suoalueella nähtävät Luiron, Kitisen ja Kemijoen valumavesiuomat ovat Ancylus-järven vetäytymisestä syntyneitä muinaisia jokisuistoja. Näitä vanhoja jokiuomia on löydetty mm. Kairanaavalta ja Sudenvaaranaavan laitamilta.
- Luirojoen Alaköngäs-koski 19 km kylästä pohjoiseen, jossa laavu. Kairanaavan lintutorni 3 km kylästä pohjoiseen. Luiron kylästä on opasteet lintutornille.
- Luiron itäpuolella sijaitsevat Matalainen ja Nivatunturi, jotka näkyvät kyliä yhdistävälle tielle.
- Luirojoki soveltuu erinomaisesti melontaan ja tarjoaa vaativuutta kokeneemmallekin melojalle. Luirojokea pitkin voi tehdä useamman päivän mittaisen vaelluksen meloen. Lokasta Pelkosenniemelle saakka ulottuvan melontareitin pituus on 144 kilometriä.
- Luiron suot ovat lintutarkkailijoiden paratiisi. Luiron suot ovat linnustoltaan erittäin merkittäviä alueita niin suomalaisella kuin eurooppalaisellakin tasolla. Luiron soilta on havaintoja peräti 94 lintulajista, joista 41 on kosteikoille tyypillisiä lajeja.
Pyhäjärven kylä
- Pyhäjärven kylä sijaitsee 15km kirkonkylältä lounaaseen Pyhätunturin kainalossa Pyhäjärven pohjoisrannalla.
- Pyhäjärven kylältä on hienot näkymät kaakkoon Soutajatunturille sekä etelään Pyhätunturille.
- Pyhäjärvellä on alueen kylistä eniten uudisrakentamista, koska sijainti on lähellä Pyhätunturia.
- Sodassa tuhoutuneen pienen idyllisen taajaman tilalle kehittyi merkittävää talomajoitustoimintaa jo puoli vuosisataa sitten.
- Pyhäjärvellä on aktiivista kylätoimintaa.
- Pyhäjärvi on Pelkosenniemen suurin järvi. Järven syvin kohta on 18m ja se on tyypiltään lähdejärvi. Ikivanhasta kalastusperinteestä kertovat lapinkieliset apajapaikat, madepadot ja rantojen paikkanimet. Pyhäjärven pohjoispäässä oleva noin 1 km salmi yhdistää järven Pyhäjokeen ja edelleen Kemijoen vesistöön. Pyhäjärven kylän asukkaille joki kulkuväylänä ja joen varren niityt ovat olleet erityisen tärkeitä. Viime vuosikymmenien aikana Pyhäjoesta on kehittynyt suosittu kanoottiretkeilyn kohde taukolaavuineen ja koskikalastuspaikkoineen.
- Koillispuolella Pyhäjärven itärannalla on 370-metrinen Soutaja Pyhäjärven kylän vieressä.
Pyhätunturi
- Tunnetuin huippu on itäinen Kultakero ja muut laet (kerot) länteen päin ovat Ukonhattu sekä korkein huippu Noitatunturi (540m) ja Seitakero, joiden jälkeen ovat matalammat Laakakero ja Peurakero.
- Tunturijono jatkuu luoteeseen Luostolle saakka.
- Koillispuolella Pyhäjärven itärannalla on 370-metrinen Soutaja.
Saukkoaapa
- Saukkoaapa sijaitsee noin 15km Pyhätunturilta.
- Kylä on poikkeuksellisen hyvä malliesimerkki jälleenrakennuskauden asutuskylästä. Se kuvastaa hyvin asutustoiminnan periaatteita ja näyttää millaisia kyläkokonaisuuksia asutustoiminta tuotti.
- Sodanjälkeinen asutustoiminta Lapissa suuntautui ennestään asumattomille alueille, joita kuitenkin pidettiin viljelyskelpoisina. Kylän asuttaminen alkoi vuonna 1951.
- Tie Saukkoaavalle valmistui vuonna 1952.
- Pyhäjärven tien varteen rakennetut talot kuuluivat Saukkoaavan kylään aina Pyhäjokeen asti.
- Kylä hiljeni 1960- ja 1970-lukujen vaihteessa, kun Ruotsiin muutto ja yleensäkin maaltamuutto lisääntyi.
Moitaselkä
- Moitaselän kylä sijaitsee 30km kirkonkylältä etelään.
- Ensimmäiset tilat, Kontio ja Tennilä, rakennettiin 50-luvun alkupuolella, tilat olivat asutus- ja siirtotiloja.
- Tie kylälle rakennettiin 60-luvun alussa.
- Ennen kylällä oli kauppa ja kylän lapset kävivät koulua Sallan puolella Pahkakummussa, Kemijärvellä ja Pelkosenniemellä
Saunavaara
- Saunavaaran kylä sijaitsee 6km kirkonkylältä etelään Kemijoen rannalla.
- Saunavaara on Pelkosenniemen vanhimpia kyliä. Kylän synty lähti liikkeelle Perttusen ja myöhemmin Oinaan raivattua uudistilansa lapinrajan taakse 1600-luvun loppupuolella.
- Saunavaara oli vuonna 1767 tehdyn maakirjan mukaan asuttua seutua. Kylän rakennuskanta sijaitsee Kemijoen rannalla ja tien varressa.
- Saunavaara on yksi valtakunnallisesti merkittävimmin rakennetuista kulttuuriympäristöistä.
Suvanto
- Suvannon kylä sijaitsee Kitisen (yksi kolmesta Kemijoen päävirrasta) varrella noin 11km Pelkosenniemen kirkonkylästä luoteeseen.
- Suvannon kylä on Lapin ainoa sodilta säästynyt Perä-Pohjolaista rakennustyyliä edustava kyläkokonaisuus, jonka rakennuskanta on osin jopa 1600-luvulta.
- Suvannon kylä on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi. Kylässä on säilynyt toista sataa ennen sotia rakennettua peräpohjalaista hirsirakennusta, näistä kaksikymmentä on asuinrakennuksia. Suvannon kylän rakennuskanta on peräisin suurimmalta osin 1800- luvun ja 1900-luvun vaihteesta.
- Suvannon kylän rakentamista ja korjausta valvoo Museovirasto.
- Kylä on valittu Lapin kauneimmaksi kyläksi v. 1987. Se on saanut myös kansainvälisen Europa Nostra -palkinnon v. 1991 tunnustuksena ainutlaatuisen kulttuuri- ja rakennusympäristön säilyttämisestä.
- Nähtävää: Suvannon kylä itsessään, Kitisen joki, museolossi, Myllytupa
- Kylässä toimii aktiivisesti kyläyhdistys ja Suvanto-Kairan metsästysseura.
Pelkosenniemen kunta
- Pelkosenniemen asukasluku 31.12.2022 oli 947 henkilöä (edellisenä vuonna 924).
- Pelkosenniemi on asukasluvultaan Lapin maakunnan pienin kunta.
- Pelkosenniemen pinta-alaa kunnalla on 1881,73 km2, josta 45,39km2 on vesistöjä.
- Pelkosenniemen naapurikunnat ovat Kemijärvi, Rovaniemi, Salla, Savukoski ja Sodankylä.
- Pelkosenniemi sijaitsee kolmen joen risteyksessä (Kemijoki, Kitinen ja Luiro), josta jokivedet jatkavat Kemijokena Kemijärvelle ja siitä edelleen Perämereen asti.
- Pelkosenniemen kunnan eteläraja oli Lapinmaan rajana noin 500 vuoden ajan.
- Pelkosenniemen alue kuului aikoinaan Kemin Lappiin, ja siellä asui keminlappalaisiksi kutsuttuja metsäsaamelaisia. Kemin Lapin kulttuuri kukoisti lähes tuhat vuotta, mutta sulautui nopeasti suomalaisten tullessa erätalonpoikaiseen elämänmuotoon.
- Lapin ja Lannan rajan ylitti ensimmäisenä 1660-luvulla Paavali Pelkonen, jonka asuinkentän mukaan kunta on saanut nimensä.
- Pelkosenniemi sijaitsee kahden huomattavan lapinkylän alueella: länsiosat ovat kuuluneet Sodankylään ja muu osa Sompioon. Nykyinen Pelkosenniemen kunnan alue kuului Suur-Sodankylän kuntaan vuoteen 1916 saakka. Kunnan syntymisessä alkusysäyksenä oli Suur-Sodankylän seurakunnan jakaantuminen kolmeen eri seurakuntaan: Sodankylään, Savukoskeen ja Pelkosenniemeen.
Pelkosenniemellä Kairala ja Suvanto
Hankkeessa kerättiin faktatietoa kylien historiasta sekä fiktiivisiä tarinoita ja kokemuksia kylästä ja kyläläisiltä. Hankkeessa on kuusi mukana olevaa tarinakylää; Vuotso, Kierinki, Joutsijärvi, Suvanto, Kairala ja Oinas.
Tarinakylät -hankkeessa toteutettiin paikalliseen historiaan ja kyläkulttuurin pohjautuvia käyntikohteita, jotka ovat aina saavutettavissa. Jokaisesta kylästä valittiin asiantuntijan avulla 5 tarinaa, joista kaikista tehtiin 2 minuutin video. Tarina-aihioita ovat paikallinen arki, myytit ja kummitustarinat, hauskat sattumukset, historia sekä legendat.
Kaikkien kylien tarinat löydät Youtubesta