Jokivarsialue

Pelkosenniemi on historiallisesti merkittävä liikenteen solmukohta jokien yhtymäkohdassa. Alueella virtaa useita jokia ja isoimmat niistä on Kitinen, Kemijoki ja Luiro. Asutus on perinteisesti sijoittunut jokivarsille, ja nykyään joet ovat tärkeitä erityisesti kalastuksen ja virkistyksen kannalta.

Kitinen on Suomen neljänneksi suurin joki, ja yhdessä Kemijoen kanssa se muodostaa alueen merkittävän vesistön. Talvisin jokea on ennen käytetty hiihtolatujen ja moottorikelkkareittien kulkureittinä, mutta nykyisin turvallisuussyistä liikkuminen joen jäällä ei ole suositeltavaa. Jäiden heikkouteen vaikuttavat voimalaitosten vedenjuoksutus ja ilmastonmuutos.

Kemijoki Oy vastaa joen juoksutuksista ja vedenpinnan sääntelystä. Kemijoki Oy:n sivuilla on ohjeita mm. asukkaille joen käytöstä ja mahdollisesti aiheutuvista haitoista.

Ohjeisiin pääset tästä.

Joen pitkät perinteet

Joet ovat olleet esihistoriallisista ajoista lähtien keskeisiä kulkuväyliä, joissa on kuljetettu myös raskaita tavaroita ja materiaaleja. Joella on pitkät perinteet ihmisten elämässä ja tarinoissa: kansanperinteessä se kuvataan usein elämän ja kuoleman virtana, ja se on kantanut monia merkityksiä sukupolvelta toiselle. Joki on ollut niin elannon lähde kuin liikkumisväyläkin; sen rannat ovat tarjonneet ruokaa, rakennusmateriaaleja ja paikkoja kyläyhteisöjen syntymiselle. Samalla joki on ollut paikka hiljentymiselle, virkistykselle ja luonnon ihailulle. Sen virta muistuttaa meitä siitä, kuinka luonto ja ihmisten arki kietoutuvat toisiinsa vuosisatojen ajan.

Alue kuuluu Museoviraston inventoimaan valtakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön (RKY-alue) Kemijokivarren asutus ja kirkkomaisemat
Lisäksi Kairala on valtakunnallisesti arvokas maisemanhoitoalue.