Avustava kuvauspaikkaetsijä -työpajakoulutus
10.9. klo 10.00 – 18.00 Perusteet: ensikontakti, tarpeet, sopimukset ja luvat.
11.9. klo 9.00 – 16.00 Toteutus: kuvaaminen, logistiikka, alihankinnat, toteutus ja miniseminaari.
12.9. klo 9.00 – 12.00 Syventävät: Valmistaudu seuraavaan/ensimmäiseen keikkaan. Location Pron ja muu osaamisen markkinointi.
*Yksityiskohtaisempi koulutusohjelman sisältö ilmoittautumisen yhteydessä.
Kurssi pidetään samaan aikaan järjestettävän Pyhä Sana -festivaalin yhteydessä.
Kurssi ja miniluento liittyy hankkeeseen: AV-alan tuotantopalveluja ja osaamista Kemijärvellä ja Pelkosenniemellä 1.12.2025- 31.3.2027. Päähanketta toteuttaa Kemijärven kaupunki ja Pelkosenniemi on mukana hankkeessa osahankkeena. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama.
Kurssin aikana järjestetään oheisohjelmana Pyhä Sana-festivaalilla myös kaikille avoin ja maksuton miniseminaari ”Sanasta kuvaksi, tunteesta paikaksi ja maisemaksi – tarinat tapahtuvat aina jossain”, Pyhätunturi Oy:n Isokuru-kokoustilassa 11.9. klo 13.00 -15.00. Miniseminaarin kesto 45 min +kyselytunti.
Kirjallisuudentutkijan ja kuvauspaikkaetsijän vuoropuhelu:
Kirjallisuuden paikka ei ole piste kartalla, eikä kirjallisuuden maisemia löydy valokuvista taikka postikorteista. Fiktion maisemat ovat vertauskuvia, tunnelmia ja elämyksiä. Joskus ne voivat olla elettyä ja koettua todellisuutta, joskus ikkuna mahdolliseen todellisuuteen. Joskus niistä tulee elokuvan maisemia.
Kirjailija muovaa todellisuuden aineksista kielen maiseman. Hän ei kuvaa, kuten usein sanotaan, vaan luo. Pelkistää, keskittää ja tiivistää, jotta olennainen tulee näkyville. Esittää maisemansa pohdittua ja eriteltynä.
Paikoissa ei vain sijaita eikä maisemia pelkästään katsota, vaan niitä ja niissä myös eletään. Maisema puolestaan voi olla myös mielen tai sielun maisema. Humanistimaantieteilijä Pauli Tapani Karjalaisen sanoin maisema voi olla ”maan muotoja, mielen sisältöjä ja kielen merkityksiä, näitä kaikkia yhtä aikaa” . Se on paikkakokemus ja mielentila, jonka oleellinen osa on kokija, yleisö; maisema syntyy kohteen ja yleisön vuorovaikutuksesta.
Meitä, Kohoa ja Launosta, kiinnostavat paikat ja maisemat, koska niillä on merkitystä. Ne ovat muutakin kuin aistein havaittu maailma ympärillämme. Ne ovat myös maailma koettuna, sillä niissä tunteitamme, kuvitelmiamme, muistojamme ja odotuksiamme. Maisema on sitä enemmän maisema, mitä enemmän se on tarkastelun ja keskustelun kohteena.
Joku voisi moittia meitä siitä, että etsimme todellisuutta fiktiivisestä maailmasta. Mutta onko vaikkapa Pyhän esitteestä tai Pelkosenniemen asiakirjoista avautuva näkökulma oikeampi kuin esimerkiksi Pyhälle sijoittuvista runoista, lauluista tai elokuvista avautuva näkymä? Maisema voidaan kokea autenttisesti ”tässä ja nyt” mutta myös välillisesti, esimerkiksi kirjallisen ja kuvallisen esittämisen kautta. Yhden ainoan totuuden löytäminen on mahdotonta.
Tarinat tapahtuvat aina jossain. Keskustelussamme muun muassa tarkastelemme Joni Skiftesvikin Puhalluskukkapoika ja taivaankorjaaja -novellin paikkoja ja maisemia ja sitä, miten ne näyttäytyvät ja millaisia merkityksiä ne saavat Raimo O. Niemen samannimisessä palkitussa lyhytelokuvassa. Koho on Skiftesvikin paikoista ja maisemista väitellyt tutkija, Launonen puolestaan on etsinyt kuvauspaikat kyseiseen lyhytelokuvaan.
Esittelyt:
FT Satu Koho on oululainen kulttuurintutkija ja journalisti. Tutkijana häntä kiinnostavat etenkin paikkojen ja maisemien representaatiot pohjoisessa nykykirjallisuudessa. Mitä on paikan eläminen niin kirjailijalle, teoksen henkilölle kuin lukijalle? Tutkijatohtorina hän on vaikuttanut Jyväskylän ja Oulun yliopistossa ja kehitellyt tutkimussuuntausta, jota hän kutsuu kehon maantieteeksi. Journalistina hän on toiminut eri tehtävissä media-alalla yli 30 vuotta, viimeiset seitsemän vuotta journalismin yliopettajana Oulun ammattikorkeakoulussa vastuualoinaan muun muassa kulttuurijournalismi, media-analyysi ja luova kirjoittaminen. Koho on ollut myös pitkäaikainen Botnia-kirjallisuuspalkintotuomariston puheenjohtaja, valtion kirjallisuustoimikunnan jäsen ja pohjoiseen kirjallisuuteen painottuvan Stiiknafuulia-lehden päätoimittaja.
Kuvauspaikkaetsijä ja AV-konsulentti, medianomi Tapani Launonen on pohjoisesta löytänyt kuvauspaikat useisiin koti- ja ulkomaalaisiin laajasti palkittuihin elokuviin, TV-sarjoihin, mainoksiin ja musiikkivideoihin. Omista töistä merkittävin henkilökohtainen saavutus on ehdokkuus Baftan yhteydessä UK:ssa jaettava makers&shaker Awards 2023, Sarjassa:
OUTSTANDING CREATIVE USE OF A LOCATION
As Supervising Location Scout & Manager, Hold your breath, Netflix.
HBO:n ”Last of Us” sen sitten voitti.